World language day ja kakkuja

Tämä kouluviikko alkoi luokassamme synttärikemuilla ja huipentui koko koulun yhteiseen maailman kielten päivään (oikea päivähän on 21.2.). Viimeviikkoisten lumisateiden vuoksi hulabaloo siirtyi tähän viikkoon. Tällä viikolla lumisateista ja talvesta ei ole ollut enää tietoakaan, vaan lämpötila on joka päivä kohonnut yli 13 asteeseen auringon paistaessa lähes pilvettömältä taivaalta. Aikamoisen ihanaa!!!!!

hanbok

yangban mask

Mutta takaisin sinne kouluun. Joillakin kansallisuuksilla koulussamme on tapana lapsen syntymäpäivänä toimittaa kakku luokkaan ja kavereille pienet lahjat. Opea ei tällainen järjestely haittaa ollenkaan, kakut ovat aina upeita taideluomuksia ja erittäin herkullisia sekä synttärijuhlallisuudet hyviä ryhmäyttämishetkiä ja luokkayhteishengen kohottajia. Tällä kertaa kakkua ei toimitettu leipomosta, vaan sen luojaksi paljastui oman luokkalaisemme kyproslainen äiti. "Moni kakku päältä kaunis"...tämä kakku sisällöltään runsaan tummansuklainen...aaah!!!, juuri kuten opettaja sen toivoi olevan! Pikkuisista lahjapussuikoista löytyi tällä kertaa poppareita, synttärihattu, kaunis, iso koristeltu keksi sekä "vappupilli". Voi sitä meteliä, kun 17 oppilasta saa sellaiset haltuunsa. Ihan kovin kauan ei ope antanut lupaa puhallella näihin pilleihin.

Kielten päivänä koulullamme on tapa, että jokainen luokka saa oman maan, jonka kieltä ja kulttuuria luokka esittelee. Oppilaat vierailevat kaikissa luokissa ja osattuaan sanoa viisi toivotusta maan kielellä saavat leiman maapassiinsa. Jokaisessa luokassa on aktiviteetteja ja usein jotain maisteltavaa kyseisestä maasta.

Meidän luokallemme lankesi Etelä-Korea. Tällä hetkellä Int 1A-luokassa puhutaan englannin lisäksi kymmentä eri kieltä. Tosin sääntönä on, että luokassa saa käyttää vain englantia, välitunneilla saa käyttää kieltä, jota haluaa. Lapset, jotka tulivat syksyllä englannin kielitaidottomina, osaavat jo puhua hienosti, ymmärtävät vielä enemmän ja kirjoittaminen kehittyy huimaa vauhtia. Kaksi viikkoa sitten tullut libyalainen poika jo yrittää ilmaista itseään englanniksi. Maanantaina luokkaan tulee uusi korealainen, joka ei osaa meidän käyttämiämme latinalaisia kirjaimia, vaan korealaiset merkit. Mielenkiinnolla odotan, miten nopeasti hän oppii uuden kirjoitusjärjestelmän.

Voihan sitä satataulua täyttää näinkin, jos järjestyksessä täyttäminen on liian helppoa.

Oman haasteensa luo ja energiaa tämä monikulttuurisuus vie. Välillä tällainen keski-ikäinen elämännautiskelija on ollut todella väsynyt. Onneksi valo lisääntyy, aurinko paistaa ja veljeni sanoin: "Onneksi lapset oppivat minusta huolimatta!" Kuitenkin jokaisesta luokan oppilaasta on tullut itselle tärkeä lapsonen, ihan kuten aina koto-Suomessakin.

Niin siis Etelä-Korea. Luokassamme on kaksi korealaista poikaa. Viikon aikan heidän kodeistaan lähetettiin perinteisiä korelaisia asuja ja tavaroita, joilla koristelimme luokkaa. Lisäksi tietysti väritimme lippuja ja viritimme lippunauhan luokan kattoon. Power point -esitykseen etsimme parhaita kuvia, joita Korean poikamme täydensivät selonteoin.

Koko viikon harjoittelimme poikien perässä toistaen toivotuksia, teimme "arvaa oikea sana" -pelin ja askartelimme minikokoisia, perinteisiä korealaisia lampunvarjostimia.

Joku kävi hieman etukäteen kurkkimassa oikeita vastauksia.

korealainen kirjoitusjärjestelmä hangeul

Perjantaiaamuna opettajan oli vuoro jälleen häkeltyä aasialaisen kulttuurin tehokkuudesta ja kohteliaisuudesta. Oman ja toisen ykkösluokan korealaisten poikien äidit olivat valmistaneet kielten päivämme maistiaisiksi korelaisia herkkuja: Bulgog (naudanlihaa ja kasviksia), Gimbap (merilevää, riisiä, lihaa/tofua/kalaa/munaa), Japchae (perunanoodelia ja lihaa) sekä Chicken gangjeong (lempeäntulista friteerattua kanaa). Lisäksi maistelimme muilta vanhemmilta tulleita perunaleivonnaisia, merilevää, keksejä ja riisimaistiaisia. Minusta tuli kertaheitolla korelaisen ruoan ystävä!

   

intialainen sari

kiinalainen uusi vuosi

 mafioso

Perjantai-illan nelikkomme sovittu pizzakeikaus muuttui miesväen hampurilaisiin Carl`s juniorissa (Elkku: Ne on hyviä!) ja upouuden ravintolan superisoihin ja älyttömän herkullisiin leivonnaisiin, juustokakkua ja omenapiirakkaa. Hinta näiden kuvien sisällöllä, n. 13 e kahveineen, cappucinoineen  ja kuplavesineen, höystettynä kauniilla sisustuksella ja hyvällä palvelulla. Joskus herkuttelu on halpaa!