tukevasti tuuliajolla

tukevasti tuuliajolla

tiistai 17. heinäkuuta 2018

tiistain peli-illat

Täällä meidän työporukassa on kuulkaa melkoisen upeeta ja urheilullista porukkaa. Ihan tosi! Jopa entisiä  huippu-urheilijoita (yksikössä) ja sitten meitä muita tosi urheiluhenkisiä. Tottakai jokainen laji ja joukkue tarvitsee joukkueeseensa yhden, joka koko pelin ajan tsemppaa muita, myös vastustajia. Ja sellaisen, joka nauraa kihertää pallosta taistellessaan. Ja ennen kaikkea jonkun, joka saa sut juoksemaan vielä hieman enemmän ja nopeammin.  Ja sen, joka sisulla vääntää maalin tai uhrautuu aina puolustamaan viimeiseen saakka. Tärkeä rooli on myös sillä, joka muistaa syötellä tai huomaa hyökkäykseen lähtiessään kysyä: "Hei, missä on mun tiimi?" Tällaisia huippuyksilöitä kun löytyy, niin on tiistai-illan hauskuus taattu!




Henkilön Suomen Lähetysseura Lähi-idässä kuva.

Eräänä kauniina iltana löimme viisaat päämme yhteen ja päätimme aloittaa peli-illat. Innokkaita pelaajia on viikottaiselle peli-illalle löytynyt, ja sana 'einiintosissaan'-peleistä on jo kiirinyt työporukan ulkopuolellekin. Tiistaipelit alkoivat kori- ja jalkapallolla, mutta hyvin nopeasti suosikkipeliksi nousi salibandy tai ehkä sitä paremmin voisi kutsua sählyksi tällä porukalla ja huonolla pelialustalla. Mutta ei hätää, syksyn kuluessa saamme upean, uuden pelialustan keskelle keskuksen pihaa. WOW!


Suomalaiset pelikaverimme ovat lähteneet lomille, mutta no worries! Amerikkalainen pelikaverimme toi mukanaan arabinuoria, joille hän päivisin opettaa englantia. Meille pohjoismaalaisille säbä on tuttu peli, täällä se on peli 'neverheardof'. Mikäs sen parempi peli onkaan! Kun ollaan tilanteessa, joka on kaikille yhtä uusi, ollaan kaikki samalla viivalla. 

Marko sai hyvin pian lisänimen 'coach-valmentaja'

Ensin pitää kertoa säännöt. Maila ei saa nousta, kädellä ei pelata, mailalla ei lyödä vastustajaa, mailalla ei sohita jalkojen välistä palloa jne. Sitten mietitään, kumman puolisella mailalla pelataan, vasen vai oikea. Siinä olikin miettimistä, sillä monella oli ensimmäistä kertaa elämässään maila kädessä (jääkiekkokaan ei täällä ole mitenkään tavallinen harrastus, vaikka kuulemma kiekkojoukkueita Israelistakin löytyy). 




Kätisyyden löydyttyä otettiin tuntumaa palloon. Kaikilla oli jo kiire pelaamaan. Joukkueet muodostettin nopeasti. Alun tunnustelujen jälkeen, peli lähti sujumaan hienosti. Pian nuoret hoksasivat, kuinka nopeasta pelistä on kysymys ja pallon pitäää liikkua sukkelaan pelaajalta toisella. Pelin edetessä löytyi jo syöttökuvioita, eikä maaliin yritetty laukoa summamutikassa kaukaa. 



Tasainen peli huipentui kolmen kierroksen rankkareihin. Lopputulos oli tiukka 15-14. Uusi peli sai välittömästi kannattajansa, toiveena uudet pelit heti huomenna. Joutuvat nyt kuitenkin odottelemaan viikon, mutta hienoa on, että intoa löytyy. Pitäisiköhän sitä jo suunnitella Israeliin omia sarjapelejä?



















torstai 5. heinäkuuta 2018

Valot päälle!


Tänään päättyi 9-päiväinen Jerusalemin valojuhla. Tänä vuonna oli 10. juhlavuosi. Enpä tiedä, millaiset valojen ilojuhlat aiemmin ovat olleet, mutta ainakin nämä festivaalit saivat itseni huokailemaan ihastuksissani vanhaa kaupunkia ja sen muurin läheisyydessä kierrellessäni.





Olimme ajoissa paikalla, heti illan hämärtyessä. Pääsimme kulkemaan vanhan kaupungin kapeita, kauniita kujia rauhassa, välillä pysähtyen ihastelemaan ja kuvaamaan. Tunnin vaeltamisen jälkeen myös muut olivat löytäneet tiensä valojen maailmaan. 
Joka vuosi Jerusalemin valon juhliin saapuu satoja tuhansia vieraita Israelista ja joka puolelta maailmaa. Valotaiteilijat Israelista ja ulkomailta ovat luoneet toinen toistansa upeampia moderneja taideinstallaatioita. 


Juhlien teemana oli yhteishenki.



Upein valoshow oli ehdottomasti Hurva synagogan seinillä. Synagoga sijaitsee Hurvan aukiolla vanhassa kaupungissa, juutalaiskorttelissa. Se on rakennettu 1700-luvun alussa, mutta muslimit tuhosivat sen 1721. 140 vuoden ajan synagoga oli raunioina, jolloin se tunnettiin myös nimellä "Hurvan rauniot" tai vaan "raunio". Vuonna 1864 Hurva saatiin avattua uudestaan. Siitä tuli erityisesti askenasijuutalaisten pääsynagoga. 
Israelin itsenäisyysodassa vuonna 1948, Jordanian arabilegioona valloitti kokonaan Jerusalemin vanhankaupungin, juutalaiset karkoitettiin ja Hurvan synagoga tuhottiin jälleen. Israelin valloitettua Jerusalemin vanhan kaupungin kuuden päivän sodassa vuonna 1967, Hurvan synagogan jälleenrakentamisen suunnittelu alkoi. Monivaiheisen suunittelun jälkeen synagoga päätettiin rakentaa 1800-luvun tyylin mukaisesti. Nyt Hurvan synagoga seisoo jykevänä juutalaiskorttelin maamerkkinä vanhassa kaupungissa.



"Tää olis niinku mun kivipaasi."
Kun vanhan kaupungin kujilla kurkkii hieman porttikongien taakse, löytää upeita sisäpihoja kukkineen ja valoineen.




Suloisimmat valoteokset löytyivät vanhan kaupungin ulkopuolelta, heti muurien läheisyydestä. Siinä meidän ihastellessamme suomeksi upeita ihmis- ja eläinhahmoja, kuulimme takaamme kysymyksen: "Ettekö ole nähneet näitä jo Helsinki Luxissa tai Jyväskylässä?" Saimme tutustua näiden upeiden taideteosten luojaan Alexander Reichsteiniin. Hän on moskovalaissyntyinen, jo pitkään Suomessa vaikuttanut ja palkittu taiteilija. Hänen teräslankaiset uv-valossa eloon heräävät ihmishahmot ovat ihastuttaneet ihmisiä monissa maailman kolkissa, kuten Japanissa ja Islannissa. Pietarissa ja Riikassa. 
Tällä hetkellä hänen teoksiaan voi nähdä Uudessa Kaarlepyyssä Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Leikkiin kutsuvat teokset on erityisesti suunnattu lapsille. http://lastenkirjainstituutti.fi/tapahtuma/topeliuksen-satumaailma-topelius-sagoland














Nauttikaa Suomen valoisista kesäöistä! Kyllä ne kuitenkin voittaa tällaiset valojuhlallisuudet!