Hyvä ruoka (ja loma), parempi mieli

On vuoden aikana ollut lukematon määrä päiviä, jolloin en uskonut, että tämä päivä voisi todellakin koittaa.  Mutta nyt se on totta, loma alkoi!!!! Uskomaton olotila! Eilen sanottiin heipat työkavereille ja koulun johdolle. Haikeus kyllä kaiversi sydänalaa, "tässä tämä nyt sitten oli", mutta päälimmäisenä kuitenkin helpotus ja huokaus, että kouluvuosi on ohi. Läheisimmälle työkaverille ei heippaa pystynyt sanomaan, se oli liian vaikeaa, toiveena vielä tavata ennen koto-Suomeen lähtemistä. Onneksi ihanalla suomiopeporukalla näemme kuitenkin myöhemminkin häiden, jazzien ym. merkeissä.

Nyt saa siis alkaa nauttia kesästä. Säiden puolesta kesää on vietetty jo ainakin kuukausi. Ilmanala kuumenee päivä päivältä, pikkuisen jo kuumimpina päivänä tällaista Suomen kesiin tottunutta ahdistaa. Toiveena on ensi viikolla viedä aurinko mukana myös Suomeen, siellä kun kuulemma on lähinnä sadellut. Eiköhän tässä kuitenkin "vielä on kesää jäljellä". Nyt on muutama päivä aikaa koluta Istanbulin mukavia "kyliä", kuten Bebekiä, Cengelköitä ja Kadiköytä, Besiktasia unohtamatta. Kaikissa on tarjolla kivoja makuelämyksiä joka lähtöön. Ja jälkiruolla on aina oma vatsansa.

Metrotunneli rakenteilla Bosborin ali?

Sitten vähän isännän näkökulmaa paikalliseen elämänmenoon. Istanbul on antanut meille monelaista. Tuosta edellä mainitusta ruuasta ja herkuista johtuen ainakin meikäläinen on kasvattanut reppua myös etupuolelle. Täällä on niin monelaista hyvää ja usein vielä edullisesti. Tosin viime viikolla alkoi Ramadan eli muslimien paastokuukausi. Vähän olin huolissani, saako sitä tälläinen painon noususta huolehtiva kaveri ruokaa ollenkaan ja mistään. Huoli on osoittautunut turhaksi. Useimmat ravintolat ja kahvilat ovat auki normaalisti, vaikka niissä on kyllä tavallista vähemmän väkeä.

Ramadan on suuri juttu lähes kaikille istanbulilaisille. Osa paastoaa odotusten mukaan, osalla on hyvä aikomus paastota, mikä jo riittää ja osa ei voi jostain syystä paastota. Lähes kaikki viettävät kuitenkin innolla ramadania. Aamuyöstä rumpalipojat käyvät meidän lähikaduilla herättelemässä perheen äitejä valmistamaan aamupalaa hyvissä ajoissa ennen auringon nousua.

Hieman meillä maanseudun kasvateilla oli ihmettelemistä, kun paatti parkkeerasi eteemme rantaan, pojat hyppäsivät pois, juoksivat ostamaan tupakkaa, palasivat, hyppäsivät takaisin lautalle ja liikennöinti sai jatkua.

Ramadan näkyy muutenkin monella tavalla meidänkin arjessamme. Liikenteen ruuhkat ovat iltapäivisin lähes tipotiessään. Illalla ihmiset ovat kokoontuneet puistoihin, koteihin ja ravintoloihin odottamaan oikeaa kellon aikaa, jolloin voi ruokailun aloittaa. Lisäksi monille aukioille muodostuu pitkiä jonoja, kun almujen antamisen nimissä on köyhemmille kansalaisille ilmaisia aterioita tarjolla. Toisaalta liikenteessä bussinkuljettajien, taksien ja muiden autoilijoiden hermot ovat selkästi kireämmällä mitä pidemmälle ilta etenee. Ajolinjat ovat agressiivisimpia ja ohjeita jaetaan capsloggi päällä. Nestehukka ja tupakoimattomuus käyvät hermoille. Sunnuntai-iltana kotimatkamme keskeytyi kun iäkkäämpi bussinkuljettaja joutui jatkamaan sairaalaan huonovointisuuden vuoksi.

Istanbulissa autoilija on kingi, jalankulkijalla ei ole paljon liikenteessä tilaa.

Paastoaminen on ehkä harhaanjohtava nimitys ramadanin vietolle. Totta siis on, että ainakin osa paastoaa totaalisesti päivän ajan. Mutta kun ilta koittaa kaikki ruokailevat kahta suuremmalla innolla joko ystävien tai perheen kanssa. Ramadanin ajan illat ja myös yöt ovat monella suurta herkuttelua ja juhlaa. Lihan kulutus kasvaa selvästi ja yleisesti ihmisten paino nousee "paastokuukauden" aikana. Eräs rouva kertoi hänen saaneen viisi lisäkiloa viime vuoden paaston aikana. Onneksi minä syön tasaisesti myös päivisin, ehkä oma painon nousuni jää vain pariin ja puoleen kiloon. 

Lenkkeillään sitten Suomessa, jos jaksetaan. Sitä paitsi siellä on kuulemma ollut kylmä kesä, että vararavintoa tarvitaan....