tukevasti tuuliajolla

tukevasti tuuliajolla

maanantai 10. joulukuuta 2018

Valo voittaa!

"If weird turtleman and Santa Claus is too long in same room, the hole universe will explode". Siinä oli lähes kaikki, mitä tiesin Hanukasta ennen Israeliin muuttoa. Tämä "tieto" oli kovin rajallista ja ymmärsin siinä olevan omat puutteensa. Ehkä oli siis syytä päästä tarkemmin tarkastelemaan Hanukka-juhlan taustaa ja miten sitä nykyään vietetään.

Related image


Hanukan tarina liittyy kapinaan, yhteen alueella niin yleisiin sotiin. Aleksanteri Suuri oli valloittanut mm. Israelin alueen ja kreikkalainen seleukidien dynastia hallitsi Juudan kukkuloita ja Jerusalemia. Vuonna 168 ekr. ylipappi Mattatias kieltäytyi uhraamasta kreikkalaisille jumalille ja pakeni vuoristoon poikansa Juudas Makkabialaisen kanssa. Juudaksesta tuli kapinan johtaja ja koko tapahtumasarja sai Makkabialaiskapinan nimen. Juudaksen johdolla Jerusalem valloitettiin takaisin israelilaisille, temppeli puhdistettiin ja  avattiin uudelleen 165ekr.











 




Temppelin puhdistuksen yhteydessä löytyi vain hyvin vähän pyhää öljyä, mutta tapahtui ihme; öljyä riitti kahdeksaksi päiväksi, jolloin sitä saatiin lisää. Tapahtumaa on pidetty valon juhlana.





Juutalaiset ovat pari tuhatta vuotta eri puolilla maailmaa sanoneet, tai kirjoittaneet neljälle sivulle hauskoihin hyrriin: "Nes Gadol Haya Sham"-"suuri ihme tapahtui siellä", mutta koska olemme Jerusalemissa, hyrriin kirjoitetaan; "Nes Gadol Haya Po", "suuri ihme tapahtui täällä".





Välillä juhlistimme itsenäisyyspäivää. Ensin etkoilimme ihanien volujemme luona https://kaikenkesken.wordpress.com/, sitten suurlähetystössä Tel Avivissa.




Raamattu kertoo meille, että myös Jeesus vietti temppelin uudelleen vihkimisen juhlaa. Siksi me kristittyinä voimme turvallisella mielellä tutustua, tai ehkä on jopa tarpeellista tutustua lähemmin Hanukan viettoon täällä Jerusalemissa.





Saimme kutsun erääseen juutalaiseen kotiin Hanukan alkamisaattona. Jännittyneinä menimme paikalle, kotiin saapui sukulaisia kolmessa sukupolvessa. Yritimme suomalaisen rauhallisesti sopeutua tapettiin, jotta emme nolaisi itseämme. Emme saaneet jäädä seinäkukkasiksi, vaan meidät kutsuttiin mukaan sytyttämään ensimmäistä kahdeksasta hanukkakynttilästä ja laulamaan mukana. Sen jälkeen seurasi erilaisia herkkuja ja mukavaa seurustelua hyvän ruuan parissa. Sanoimme tietävämme jo jotain hanukan taustasta. Isäntämme totesi, että kaikki juutalaiset juhlat seuraavat suunnilleen samaa kaavaa, hanukkana kreikkalaiset yrittivät tapaa meidät, pääsiäisen tausta on egyptiläisten halu tappaa meidät, jopa iloinen naamiaiskarnevaali Purim muistuttaa meitä persialaisten halusta tappaa meidät. Läpi historian meitä on yritetty tuhota, mutta täällä me vielä olemme, Jumala on pelastanut meidät aina lopulliselta tuholta. Vaikka isäntämme sanoi tämän hymyssä suin, oli siinä syvää totuutta mukana. Myös kristinuskoon liitetään, aiheesta, vahva antisemitismin katku, se on kirkkohistorian taakka, jonka joutuu täällä kantamaan. Siksi kannattaa keskittyä siihen valoon, jota nämä yhdeksän hanukkapäivää tarjoavat eri puolilla Jerusalemia.













Vanhan kaupungin juutalaiskorttelin kujat tarjoavat mitä erilaisempia valoelämyksiä. Yksityiskotien ikkunat täyttyvät hanukkakynttilöistä. Myös ahtaille kujille pystytetään ovien eteen isompia ja pienempiä hanukkakynttelikköjä. Katujen ravaaminen sujuu mukavasti vahvassa sokerihumalassa, sillä hanukka on makea valon juhla.











 Kahviloiden tiskit notkuvat toinen toistaan herkullisemman näköisistä sufganiyah-leivoksista. Vain mielikuvitus on rajana näille suomalaisen pyöreän munkin näköiselle alustalle rakennetuista herkullisista taideteoksista. Valitsemisen vaikeus on tällaiselle ensikertalaisille ylivoimaisen vaikeaa. Paikalliset kantavat munkkeja pöydät täyteen ja vievät vielä laatikkokaupalla kotiin herkuteltavaksi. Munkkien päällä on valkosuklaata, tummaasuklaata, kermavaahtoa, keksejä, you name it, päällystettyjä herkkuja on riittämiin. Onneksi hanukka on vain kerran vuodessa, muuten joutuisi painonvartijoiden ikijäseneksi. Mutta päivät on lupa nauttia ja iloita juutalaisten mukana, Jumala pelastaa ja valo voittaa lopulta.



Muuten, kotimatkalla vanhankaupungin hanukkavalojuhlasta palatessamme näimme joulupukin, eikä universiumi vielä räjähtänyt. Siis ei huolta, turvallisella mielellä siirrymme odottamaan Vapahtajamme syntymäjuhlaa.





2 kommenttia:

  1. Kivan valoisa postaus;D Tuota ensimmäistä lausetta kilpikonnaasta ja joulupukista en tosin ymmärrä,hih;D
    Voihan harmi etten tullut suurlähettilään kutsuille,oltaisiin nähty, olin silloin liian väsynyt joten jätin väliin.
    En onneksi välitä munkeista, enkä tänä hanukkana tainnut syödä' yhtäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Jael, olisipa ollut niin kiva nähdä. Mutta kyllä me vielä törmätään.
      Kilpikonna ja joulupukki liittyy huippusuosittuun Frendit-sarjaan, jota meidänkin koko perhe on katsonut edestakaisin jo 15 vuoden ajan. https://www.youtube.com/watch?v=VH-6u-3qglY

      Poista