Ensimmäisen ja toisen pääsiäisen jälkeisen sunnuntain tunnelmissa on mukava vähän kertoilla pääsiäisen vietosta Jerusalemissa AD 2019 ja samalla myös kurkistaa vuoteen 5779. Jerusalem tarjoaa mukavia mahdollisuuksia pääsiäisen viettoon. Meikäläisen kaltainen kaveri, joka usein hukkaa sen ensimmäisen mahdollisuuden saa yrittää viikon päästä uudelleen. Läntinen kirkkokunta vietti pääsiäistä pari viikkoa sitten ja itäinen kirkkokunta puolestaan toisti pääsiäisen pyhät viime viikonloppuna. Tänä vuonna juutalainen yhteisö liittyi juhlistamaan pesachia samaan aikaan läntisen kirkkokunnan kanssa, tosin juutalaisilla on menossa, laskelmieni mukaan jo vuosi 5779. Kovin vähän yhteistä kosketuspintaa juhlilla oli, vaikka alueellisesti suuret juhlat olivat näkyvillä samoilla kaduilla ja kujilla.
Palmusunnuntaina suuri joukko katolisia, protestantteja, paikallisia arabeja ja turisteja, kokoontui Öljymäelle lippujen ja palmunoksien kanssa. Siellä olimme Elinan ja uuden volumme, eli vapaaehtoisen opiskelijamme Leon kanssa menossa mukana. Suomesta lomalle saapunut Johannes joutui jäämään parantelemaan flunssaansa. Auringon paistaessa lähdimme laskeutumaan Öljymäen rinnettä juutalaisen hautausmaan viertä kohti Jerusalemin vanhaa kaupunkia. Temppelialue ja sen keskellä Kalliomoskeja kimmelteli auringossa heijastaen jonkinlaisen ymmärryksen Herodoksen temppelin mahtipontisuudesta Öljymäeltä laskeuduttaessa. Kansanjuhlan keskellä oli yllättävän helppoa miettiä Jeesuksen kohtaamaa karnevaalitunnelmaa hänen ratsastaessaan aasilla juhlivan kansanjoukon keskellä.
"Sanokaa tytär Siionille:
Katso, kuninkaasi tulee!
Hän tulee luoksesi lempeänä,
ratsastaen aasilla,
työjuhdan varsalla.
Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istui aasin selkään.
Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:
-Hoosianna, Daavidin poika!
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!
Hoosianna korkeuksissa!"
Matt 21:5-9
Pääsiäsipyhien alkaessa me innostuimme Johanneksen ja hänen kaverinsa Waltterin kanssa lyöttäytymään ruotsalaisten mukaan, lite bättre förstås. Pitkäperjantain aamuna kokoonnuimme Leijonaportille Ruotsin lipun alle. Kävelimme Via Dolorosan, eli kärsimystien läpi STI:n pastorin Johanin johtaessa joukkoa. Eri pisteillä luimme Raamatun tekstejä ja lauloimme pääsiäsaiheisia lauluja. Pyhän Haudan kirkon edestä siirryimme Bildaan, eli Ruotsin vapaaseurakuntien tiloihin vanhassa kaupungissa, syömään aamupalaa. Oli Kallen mätitahnaa ja kaikkea tuttua napsoteltavaa.
Pitkäperjantain iltana meidät oli kutsuttu ystäväperheemme kotiin viettämään juutalaista pääsiäisateriaa. Jännittyneinä menimme kylään Elinan ja Johanneksen kanssa Motin ja Limorin luokse. Saimme osallistua juutalaisen pääsiäisen kertomuksiin perheen kolmen sukupolven mukana. Meistä pidettiin niin erinomaista huolta. Ruoka oli loistavaa ja vieraanvaraisuus parasta A-luokkaa. Kiitos Moti ja Limor.
Lankalauantaina saapui Kirsin mukanaan Suomesta Matias ja kummipoikamme Leevi. He pääsivät heti Jerusalemin pyhän tunnelman ytimeen. Pääsiäsiaamuna kokoonnuimme ruotsalaisten ystäviemme seurassa Öljymäelle vastaanottamaan idästä nousevaa aurinkoa ja nauttimaan Herran ehtoollista. Hyinen tuuli olisi vaatinut varustautumaan viltein, mutta niiden puuttumista korjailimme messun jälkeen STI:n tiloissa hyvällä aamupalalla. Ruotsalaiset ymmärtävät hengen lisäksi myös ruumiin tarpeiden päälle. Suuret kiitokset Jerusalemin ruotsalaiselle seurakunnalle.
Sunnuntai-iltana saimme meille kylään rakkaat ystävämme Motin, Limorin ja tyttärensä Razin Olimme yrittäneet valmistaa vähän suomalaistyyppistä ruokaa ja huomioida myös kosher-sääntöjä. Luimme ennen ruokailua pääsiäspäivän vanhan testamentin tekstit hepreaksi ja suomeksi, sekä Moti luki meille Herran siunauksen hepreaksi ja me jatkoimme suomeksi. Olimme ylpeitä kun saimme esitellä fiksua jälkikasvuamme, Annamaijan ja Eeron esittely jäi odottamaan seuraavaan kertaan, mutta Moti ja Limor odottavat kovasti näkevänsä heidät, komeat koirat omistavan pariskunnan, koirat joista Moti teetti meille perhekuvan.
"Ihmeistä suurin joka jäi näkemättä" laulaa Eppu Normaali. Pääsiäisen vietto huipentuu Pyhän tulen seromoniaan. "Siis mihin?" kysyy moni läntisen maailman ja siten läntisen kristikunnan edustaja. Ortodoksinen kirkko on viettänyt Pyhän tulen syttymiseen liittyvää juhlaa ainakin lähes puolitoista tuhatta vuotta, varhaisimmat viitteet ovat jo 100-luvulta jkr. Koko tämän ajan on pääsiäslauantaina syttynyt tuli Pyhässä haudassa, joka sitten jaetaan paikalla olevalle seurakunnalle. Patriakka menee yksin hautaan ja tulee sieltä ulos tulen kanssa. Kyse on mysteeristä, johon katoliset suhtautuvat epäilevästi ja protestanttisissa piireissä pidetään "sytkärihuijauksena", Rationaalinen länsi ei suostu taipumaan moisen ihmeen edessä. Hauta tarkastetaan ja sinetöidään ennen patriarkan sisään menoa. Patriarkka tarkastetaan huolella ennen hautaan päästämistä, sen ovat tehneet kriittisesti suhtauvat muslimiviranomaiset islamin valtakaudella ja nykyään siitä vastaa Israelin poliisi. Erikoisin kuvaus tapahtumasta on vuodelta 1926, jolloin skeptisesti asiaan suhtautunut munkki Mitrofan piiloutui ennen haudan sulkemista sen kattorakenteisiin. Munkki oli seurannut,
"Kristus nousi kuolleista!- Totisesti nousi!"
Teillä olikin todella mielenkiintoinen ja monipuolinen pääsiäisenvietto:) Kivasti Suomen liput heiluvat tuossa yhdessä kuvassa:)
VastaaPoistaPuhelin tässä yhtenä päivänä ennen ortodoksien pääsiäistä yhden eritrealaisen kanssa,joka on töissä tutussa maustekaupassa töissä, ja hehän viettävät ortodoksista pääsiäistä, IHmettelin kun hän kertoi että ennen pääsiäistä he paastoavat,mutta niin että iltaan asti ei syödä eikä juoda mitään, vähän kuin muslimit ramadanin aikana.